Huvitutin Kaapro
† 18.5.2021
| Virallinen nimi | Huvitutin Kaapro | Rekisterinumero | VH- |
| Sukupuoli | ori | Syntynyt | 10.05.2017 | 3v - 10.11.2017 |
| Rotu | Suomenhevonen | Säkäkorkeus | 158cm |
| Painotus | esteratsastus | Taso | 100cm |
| Kasvattaja | Huvitutti | Omistaja | Calla VRL-11247 |
| Saavutukset | |
|
Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.11.2017 SV-III 6,4 + 5 + 4 + 6,2 + 6,8 + 5 = 33,4p., Koulukokeen tulokset, Helppo C 69,286 % |
|
Kaapro on isänsä tavoin kiltti ja rauhallinen ori, joka osaa käyttäytyä herrasmiehen tavoin sekä kotona että kisapaikoilla. Metrin luokkia kilpaileva ori on miellyttävä käsitellä, taluttaa ja juoksuttaa ja sen saa vapaasti hoidella karsinassa miten tykkää. Kaapro soveltuu kiltin luonteensa ansiosta myös nuorten hoidokiksi, kunhan aikuinen on paikalla. Kaviot orilta saa hyvin puhdistettua ja myös kengitykset sujuvat ongelmitta, kuten muutkin hoitotoimenpiteet. Varustaessakin Kaapro lähinnä nuokkuu paikallaan, mutta mitään kiirettä ei orin kanssa kannata pitää, koska se saattaa ruveta häsläämään, jos kaikilla sen ympärillä on kiire. Kaapro on myös tarkka arkirutiineista ja saattaa hätäillä, jos kaikki ei sujukaan normaalilla mallilla. Myös pidemmillä kilpailumatkoilla on hyvä yrittää saada kaikki järjestymään kiireettä ja samalla tavoin kuin kotonakin, niin pitkälle kuin mahdollista. Mikään hätähousu ei ori kuitenkaan ole ja on tottunut kyllä siihen, että kisapaikalla on erilaista. Karsinaverho antaa kuitenkin riittävästi omaa rauhaa ja tilaa, joten se on hyvä pakata kisoihin aina mukaan, jos siellä yövytään.
Ratsuna Kaapro on reipas, mutta tavattoman herkkä, joka reagoi etenkin istuntaan paljon. Se tekee myös orista mukavan ratsastaa, koska se ei tarvitse isoja apuja tai kovaa kättä, josta se voi jopa hermostua ja alkaa taas sählätä. Rauhallisuutensa vuoksi orin kanssa pärjää kuitenkin vähemmän ratsastanutkin, kunhan kehonhallinta on kunnossa ja käsi riittävän tasainen. Osaava ratsastaja saa kuitenkin oriista enemmän irti ja Kaapro on oikeinkin osaava koulupuolella, jossa se on reipas suorittaja ja tekee mukisematta mitä pyydetään. Se liikkuu luonnostaan oikeinpäin, mutta saattaa jännittyä jos muotoa haetaan saahamalla tai kovin ottein. Esteillä ori on hitusen vauhdikkaampi, mutta ei mikään estetykki kuitenkaan. Sillä on hyvät siistit radat oikein ratsastettuna ja rakenteestaan poiketen ori pystyy nopeisiinkin käännöksiin ja uusintoihin. Hyppytekniikaltaan ori on notkea ja miellyttävä ratsastaa isoillakin esteillä metriin saakka. Parhaiten ori toimii radalla pohjeavuin. Kaapro on hypännyt myös maasto- ja erikoisesteitä eikä turhaan kyttäile mitään uutta, se menee myös veteen. Kilpailutilanteissa Kaapro keskittyy erittäin hyvin. © Jannica
| Kyrön Mielensäpahoittaja sh, vrt, 164cm SLA-II, KTK-II |
Mielensäpahoitin sh, vrt, 160cm |
Paholaistanssi sh, rt, 154cm |
| Heinähattu sh, rt, 157cm |
||
| Kyrön Adina sh, rt, 158cm |
Pieni Rumpupoika sh, vkk, 159cm |
|
| Kuunmorsian sh, rt, 152cm |
||
| Kuurankurimus sh, rt, 156cm KTK-III |
Pakkasherra sh, km, 161cm |
Karnevaali Soturi sh, km, 162cm |
| Kirsku sh, vrt, 159cm |
||
| Kaislahilla sh, trt, 149cm |
Kiusantekijä sh, m, 150cm |
|
| Lentävä Paholainen sh, rt, 143cm |
Jälkeläiset
|
nimi syntynyt skp emä -
|
nimi syntynyt skp emä -
|
nimi syntynyt skp emä -
|
Kilpailukalenterit
| Esteratsastus 12 sijoitusta | ||||
| pvm | järjestäjä | luokka | tulos | |
| ERJ 26.04.2020 | Farbranch | 100cm | 2 / 50 | |
| ERJ 24.04.2020 | Farbranch | 100cm | 1 / 50 | |
| ERJ 19.04.2020 | Kuura | 100cm | 4 / 40 | |
| ERJ 18.04.2020 | Kuura | 100cm | 6 / 40 | |
| ERJ 13.04.2020 | Kuura | 100cm | 3 / 40 | |
| ERJ 11.04.2020 | Kuura | 100cm | 3 / 40 | |
| ERJ 17.12.2017 | Kaihovaara | 100cm | 4 / 30 | |
| ERJ 15.12.2017 | Kaihovaara | 100cm | 3 / 30 | |
| ERJ 10.12.2017 | Kaihovaara | 100cm | 3 / 30 | |
| ERJ 07.12.2017 | Kaihovaara | 100cm | 4 / 30 | |
| ERJ 07.12.2017 | Kaihovaara | 100cm | 1 / 30 | |
| ERJ 05.12.2017 | Kaihovaara | 100cm | 5 / 30 | |
Päiväkirja
04.11.2017 Ratsastelua matalassa tempossa kirjoittanut omistajaLähdin iltapäivällä Kaapron kanssa kentälle ratsastamaan ja olin suunnitellut työskentelyn enemmänkin matalassa tempossa tehokkaasti työskennellen kuin reippaassa tempossa. Pitkien alkukäyntin jälkeen hain ohjat tuntumalle ja tarkistin Kaapron reagoinnin apuihin oikein pienellä harjoituksella jossa pysäytin orin jokaisessa kulmassa siten, että ratsastin sen tosi syvälle kulmaan ja juuri ennen käännöstä pysäytin sen. Odotin hetken jonka jälkeen käänsin orin sisäohjalla ja ulkopohkeella suoraan pysähdyksestä. Teimme harjoituksen kerran molempiin kierroksiin käynnissä, sitten sama ravissa ja Kaapro toimi oikein hienosti ja herkkänä avuille molemmissa askellajeissa. Välikäynnin jälkeen siirryimme raviin ja nyt hyödynsin hitaampaa tempoa. Aloitin ratsastamalla Kaaproa kevyessä ravissa uraa pitkin hakemalla orille sopivaa tempoa. Kaapro kulki pian selkeästi hitaammin kuin normaalisti, mutta ei kuitenkaan laiskasti joten se oli hyvin pohkeeni edessä ja aina kun käytin pohjetta, ori reagoi siihen viipymättä. Tempon pysyessä lisäsimme vielä isoja voltteja joissa sain olla tarkkana ettei ori lähtenyt kiihdyttämään tempoa käännöksissä. Parinkymmenen minuutin jälkeen olin tyytyväinen ravin laatuun joten seuraavaksi lähdin ratsastamaan ravia vähän isommaksi suoralla uralla. Aktivoin orin ravia sekä istunnalla että pohkeella niin kauan, kunnes tunsin että Kaapro ravasi isommalla ravilla pehmeätä tuntumaa kohden. Ravasimme tässä tahdissa molempiin suuntiin muutamat kierrokset ja sitten siirryimme hetkeksi laukkaan. Laukassakin pidin tempon hitaampana kuin normaalisti vaikka ori saikin laukata ns. vapaammin kevyen istuntani vuoksi enkä antanut sen juosta apujeni ohi. Laukattuamme hetken palasimme raviin ja jatkoimme aiemmin tekemiämme harjoituksia kunnes hiljalleen aloitimme loppuverryttelyt.
01.11.2017 Estevalmennus kirjoittanut omistaja
Lämmittelimme Kaapron kanssa tallitiellä estevalmennusta varten. Käveltyämme hyvän aikaa ehdimme myös ottamaan pätkän ravia ennen kuin valmentajamme kutsui meidät maneesiin. Maneesissa jatkoimme ravia ja Kaapro katseli esteitä kiinnostuneena. Päätimme valmentajan kanssa aloittaa tällä kertaa melko matalilla esteillä ja niitä sitten nostettaisiin tunnin edetessä. Nostimme laukan pääty-ympyrällä missä vielä parin kierroksen ajan kokeilin väistättää oria ja sehän kuunteli pohkeitani herkästi. Ympyrältä kaarsimme pitkälle sivulle, hyppäsimme kavaletin ja kahden pystyesteen yli ja jäimme toiseen päätyyn tekemään kaksi kierrosta ympyrää ennen kuin tulimme esteet uudestaan toisesta suunnasta. Pystyt mentiin oikein onnistuneesti, mutta toisen esteen jälkeen jalustimeni lipesi ja istuntani jännittyi hetkeksi minkä vuoksi Kaapro oli lähes kieltää pienelle kavaletille, mutta päätti kuitenkin mennä sen yli vaikka vähän hätäisesti. Menimme esteet vielä kertaalleen ja nyt kaikki sujui ongelmitta. Seuraavaksi otimme välikäynnit ja valmentaja muokkasi rataa niin, että se muodostui nyt kahdesta pystystä, yhdestä okserista ja lopuksi kolmen esteen sarjasta. Rata meni mukavasti, Kaapro liikkui allani kevyesti ja se vastasi pieniinkin apuihin moitteettomasti. Pystyltä okserille tie oli tiukka kaarre jonka hyvin ratsastamisesta Kaaprokin sai kiitoksensa sillä kaarre sujui hyvässä tasapainossa eikä minun tarvinnut puristaa pohkeellani, pieni halaus riitti. Lopuksi ennen loppuverryttelyn alkamista rata kohotettiin normaaliin korkeuteemme ja ratsastimme sen läpi neljä kertaa jokaisella kierroksella hieman askelpituuksia muokaten.
28.10.2017 Kenkien uusimista kirjoittanut omistaja
Iltapäivän heiniä jakaessani tarkastelin samalla reissulla hevosten jalkoja ja kuinka ollakkaan, Kaaprolta oli peräti kaksi kenkää karannut teille tuntemattomille. Kävin viemässä viimeisetkin heinät ja palasin sitten hakemaan oria samalla kengittäjälle viestittäen. Kaapro käveli rauhallisesti tarhan portille ja se hörisi innoissaan huomatessaan kädessäni pari porkkanaa. Avasin tarhan alemman lankun ja sujahdin ylemmän ali Kaapron vierelle tarjoten sille tuomani herkut. Ori rouskutti porkkanat tyytyväisenä ja tarkisti vielä taskuni etten vain ollut unohtanut niihin enempää syötävää ja sitten sujautuin sille nahkaisen riimun päähän. Avasin tarhan ylemmän lankun ja astuin ulos tarhasta pitäen riimunarua pitkänä. Kaapro asteli tarhasta ulos vasta kun annoin sille luvan ja kävelimme pihatien laitaa talliin odottamaan kengittäjää. Ehdin viedä orin mutaisen loimen kuivaushuoneeseen ja jopa hetken harjata Kaaproa ennen kuin kengittäjä asteli sisälle tavaroineen. Kengitys kävi nopeasti, Kaapro oli yhtä helppo asiakas kuin aina ennenkin -kengittäjä naureskeli. Ori oli seissyt maltillisesti aloillaan ja vain pariin otteeseen kurkannut olkansa yli mitähän se mies hänen jaloissaan jälleen puuhasteli. Työn valmistuttua laitoin orille puhtaan ulkoloimen ja palautin sen tarhaansa. Jäin samalla hetkeksi tutkimaan tarhaa jos vaikka kadonneet kengät olisivat sattuneet löytymään, mutta pian tajusin että tehtävä muistutti jo neulan etsimistä heinäsuovasta joten annoin asian olla ja päädyin vielä antamaan muutaman rapsutuksen Kaaprolle ennen kuin lähdin kävelemään takaisin tallille.
